sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Referointi muutamasta päivästä

Nyt siis tosiaan on saanut ensimakua siitä, millaista on olla talon rakentaja: kiirettä on pitänyt niin että ei ole tännekään ehtinyt kirjoitella. Timpurin sanoja lainatakseni: TÄMÄ ON VASTA ALKUSOITTOA! :D Mulla pitäisi olla läppäri siellä tontilla, sillä siellä mulle tulee aina mieleen ajatuksia mitä pitäisi kirjoittaa. Ja sitten kun tulen tänne, niin tämä on tällästä diipadaapaa ympäripyöreetä kuivaa selostusta siitä mitä ollaan tehty :(

Ottakaa mukava asento siinä sohvalla ja varautukaa nukahtamiseen, sillä tässä sitä juttua nyt sitten tulee *haukotus* :

Päivänä eräänä mies hääräsi tontilla konekuskin ja sähkömiehen kanssa. Mulla ei ollut tontilla sinä päivänä mitään "roolia", joten pidin reippaan kodinhoidollisen työpäivän. Sitä perusjuttua; pyykkäystä, siivousta, jne. Kyllä te tiedätte... No jälkeenpäin sitten tietysti harmitti, kun en kotitöiden painostamana hokannut että tietenkin mun ois pitänyt olla siellä kuvaamassa !! No, sinne oli tullut tämä:

Nyt meille tulee sähköäkin!

Hellettä on todella pitänyt- me valittiin ilmansuuntien mukaan "hyvä" tontti ja siellä tosiaan paistaa aurinko koko päivän !!!!! Eikä se ole vain paistanut, vaan paahtanut.  Me ollaan tehty miehen kanssa pohjia öpaut 40 asteen kelissä. Vaan enpä vilukissana valita, vaan NAUTINNAUTINAUTIN !!! Todetessani miehelleni "en kestä kun kylmät alkaa, muutan jonnekin lämpöiseen", hän sanoi kuulleensa tuon aika monta kertaa.... :D
Venerantaan kulkeneet lukuisat ihmiset varmaan ajattelivat, että hulluja ollaan kun tollaisessa kelissä huhkitaan. Vaan taloapa ei rakenneta sääiden mukaan- ainakaan tässä vaiheeessa kun meidän oli pakko saada pohjat viikonlopun aikana valmiiksi.

Että olipa siinä sitten rouvallakin ihan oikeaa tekemistä:

Sepelin haraamista = tontin pohjan tasoittamista


On muuten pirun tehokasta hyötyliikuntaa tuo! Olen NIIN iloinen, että pystyn noita hommia tekemään. Mulla on ollut polven kanssa ongelmia reilun vuoden ajan ja tammikuussa tehdyn operaation jäljiltä on ollut aika vaikaita aikoja. Eli kroppa on ihan raihnaisessa kunnossa, joten kaikki fyysinen ponnistus tontilla on ihan vaan pelkkää plussaa! Sekä mulle, että miehelle ;)

    Sähkömiehen käynnin jäljiltä peiteltiin myös antennipiuha maan alle. 
   


Koska oli niin kuuma, me tehtiin töitä etelän maitten tyyliin: aloitettiin klo 8.30-12 ja pidettiin siestaa klo 17.30 asti. Hommia paiskittiin sitten klo 21 asti. Lämmintä riitti vielä silloinkin :)

Tässä täryyttäjä-mies on niin iloisena että! (kuva on otettu aamupäivällä ;)

Mun sisäinen pilkunviilaajaa nosti päätään kun tasoitettiin tonttia. Koen olevani sellainen hälläväliähäkkinen, mutta ajoittain kun teen jotakin, josta kädenjälki näkyy, pitää kaikki olla millilleen. Hyvä etten alkanut poimimaan sepelinmuruja yksitellen kun yritin saada mahdollisimman tasaista tulosta... Ja sitten kun luultiin, että tasaista on niin vaihdettuasi paikkaa josta tarkkailla tonttia, niin aina löytyi petrattavaa! Illalla kotiin lähtiessä tilanne oli se, että mulla vilisi ja pyöri sepelit silmissä enkä osannut sanoa onko tasaista vai ei....


   Illalla näytti sitten tältä joku kasa vielä näköjään tasoittamatta tässä kuvassa :D )  


Seuraavana päivänä eli eilen ei sitten ollutkaan muuta puuhaa, kuin täryyttäminen vielä kerran (eli miehen hommaa). Ja piruvie mun mielestä se tontti oli tasaisempi edellisiltana kuin viimeisen täryyttämisen jäljiltä. Mies oli tietenkin eri mieltä :) Mulla oli siis aikaa vain istua ja ihmetellä. Laitettakoon sitten 4kympin kriisin piikkiin tai orastavaan hulluuteen, mutta tuolla tontilla oleilu on avannut mun silmiäni kaikenmaailman pienille, tärkeille asioilla. Olen ihastellut tuoreitten koivunlehtien väriä ja tuoksua, mustikoiden täydellisiä muotoja ja värisävyjä, mättäiden huumavaa tuoksua, lintujen aamuisia konsertteja, tuulen suhinaa....ja eilen, ihan huippua, näin PERHOSEN TOUKAN !!!!! En muista milloin olen sellaisen nähnyt viimeksi, joten juoksutin sen nähtäväksi miehellekin tohkeissani. Tärykone pysäytettiin toukan takia ja siinä me sitten ihmeteltiin sitä yhdessä (=ollaan molemmat lapsena kerätty perhosia)  :)

Tontilta päästiin eilen irtautumaan jo puolenpäivän jälkeen ja päätettiin lähteä merelle. Istuessani veneen keulassa, lämpöisen tuulen sivellessä ihoa ja meren pirskotellessa suolavettä jaloille tuntui, että elämä on ihan täydellistä. Ajeltiin saareen muutamaksi tunniksi; syötiin, uitiin ja makoiltiin (= otettiin päiväunetkin) eli "nollattiin" itseämme. Ihan täydellinen päivä !

...ja kuten aina, olen surullinen joka kerta, kun pitää tulla mereltä pois... Viime kesänä veneen remontointi esti pitkien matkojen tekemisen, tänä kesänä rakentaminen- ensi kesänä pihan tekeminen ei toivon mukaan estä megalomaanista veneilyä !!! ;) Rantauduttuamme iltasella meillä oli sovittu timpurin kanssa treffit tontille; hän saapuu areenalle puuhastelemaan huomenna.

Timpuri tarkasti vielä meidän tekemät korot. Mukana ihmettelemässä asiaa oli myös miehen veli, joka ystävällisesti uhraa kesälomaansa meidän projektiin !


Mukana tontilla oli myös kuopus, joka oli merkinnyt reviirin...........


Tätä kirjoittaessani olin hälyytysvalmiudessa mennä tontille vastaanottamaan harkkoja. Puhelin soi äsken ja Starkin kuski sanoi, että riitti kun puhelimessa kerroin paikan mihin harkot laitetaan. Mikä pettymys ! Kun taas odotin, että saisin tehdä jotain "oikeesti" tämän projektin eteen - piru vie, että tässä alussa tätä intoa riittää ... :D

torstai 7. heinäkuuta 2011

Päivä elämästäni

Nyt on takana sellainen päivä, että voin sanoa että olemme kohteessa. Todellakin.... Aamulla klo 6:50 tontilla kulkiessani mieleen juolahti jostain syystä, että eihän meidän pitänyt koskaan alkaa rakentamaan taloa. Heti perään tuli ajatus, että näinhän tän pitää olla, että tää on ehdottomasti meidän juttu. Jännä fiilis, kun kauan odottaa että alkais jo jotain tapahtua ja kun yht´äkkiä huomaa olevansa "rakennusmyrskyn" silmässä.

Aamu-auringon kajoa tontilla

Tämä päivä oli varsinaista hulinaa tontilla- miehet tekivät paljon töitä, mutta kävi siellä väkeäkin: kolme tulevaa naapuria, vesilaitoksen miehet, tulevien naapureiden isä, allekirjoittaneen isä veljensä kera, kaupungin tarkastaja ja vastaava mestari. Paikalla puuhastelemassa olivat mieheni lisäksi putkimies, kaivinkonekuski ja "hiekankuljettaja".

Ja olinhan siellä minäkin, tässä kuvan alalaidassa :) 


Tänään olen läpikäynyt varsinaisen tunneskaalan turhautumisesta onnistumisen elämykseen. Aika monta kertaa tunsin päivän aikana itseni NIIN tarpeettomaksi, kun tontilla puuhat olivat tänään vain raavaille miehille. Kertakaikkista turhautumista, plääh! Lieneekö putkimies sen huomannut, kun värväsi minut rautakauppaan hakemaan tavaraa...ja voi pojat, että olinkin sitten tärkeenä! Ekaa kertaa siis ostamaan jotakin sellasia härpäkkeitä joista en ollut ihan varma mitä ne olivat, mutta rööriroope oli ystävällisesti ilmoittanut liikkeeseen suoraan mitä haluaa ;)

Eka kerta tiliasiakkaana sujui muuten kommelluksitta, mutta kun myyjättären kehotuksesta menin pihalta etsimään miesmyyjiä, niin kauhulla sain seurata miten trukki lipui autoamme kohti. Oli kyllä niin läheltä piti tilanne, että ! Ja tuo eka kerta sujui niin hyvin, että putkimies lähetti minut sinne toistamiseen ;)

Myös mieheni keksi minulle kiitettävästi puuhaa; sain hakea vanhempieni luota kuulosuojaimet ja kirveen. Ihan itse kehittelemiin työtehtäviin kuului edelleen kivien keräilyä autotallin kupeelle, kahvin keittämistä (ja tarjoilua), juomien hakemista kaupasta.... ja tärkein tehtäväni oli juottaa työmiehiä, sillä sää oli TODELLA helteinen!!!



Ai niin, sainhan minä levittää kangasta tähän talon alle....


...ja autotallin alle.

Mies pääsi täryyttämään...
--ja mittaamaan (ja sitä totisesti tehtiin tänään moneen otteeseen!)
Vesilaitoksen miehet toi meille vettä :)
Soraa tuli tontille...ja tuli...ja tuli...ja tuli....ja tuli....

Putkiojiin hävisi miehetkin, sen verran syviä ojat olivat :D

Päivän dramaattisin hetki koettiin, kun putkimies heitti vinkin miten ilmastointihärpäke saataisiin pois kodinhoitohuoneesta. Sehän oli meillä murheenkryyninä jonkin aikaa khh:n suunnitelmia tehdessä, kun ei mahtunutkaan tekniseen tilaan. Meidän lvi-suunnittelijalle siis soitto pikaisesti aiheesta, vaan hänpä ei näyttänyt vihreää valoa. Hänellä ei ollut kieltoon mitään perusteita, mutta ei on ei. Mieheni soitti ruokatauolla hänelle uudestaan, eikä hän enää asiaa tyrmännytkään. Eli suurensuuri ilonaiheeni tänään on se, että khh tulee saamaan uuden suunnitelman (suunnittelija ei ole ehkä ihan yhtä mielissään.... ;).


Jos rapuja oli yleisönä, kun me päivän päätteeksi sukellettiin mereen niin ne kyllä luuli meitä sukulaisikseen- niin lahjakkaasti me itsemme poltettiin auringossa tänään. Yhteenvetona sanottakoon, että miehet olivat erittäin ahkeria sääolosuhteista huolimatta. Huomenna aamulla työ jatkuu klo 8. Minä tyttö pidän huomenna pyykkipäivän, sillä tontilla ei ole mulle mitään puuhaa- juokoot pojat vissynsä ilman mun tarjoilupalvelua ;)

...ja nyt...menen rasvaamaan palaneita jalkojani ja käsiäni.....

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Loma-aamun aikainen herätys

Ja sen aamun aikaisen herätyksen syy oli tässä:


Tontilta kaivettuja kiviä otettiin talteen ja niillä rajattiin luonnontilaan jätetty alue. Meidän tehtävänä oli lähinnä katsoa "päältä", että tulee oikein tehtyä. Vaan meillä on kyllä niin taitava maansiirtomies, että eipä siinä voi muuta kuin ihailla miehen ammattitaitoa! Kaveri käänteli jokaisen kiven mahdollisimman oikeaan asentoon "esteettisesti", joka tietenkin miellytti minua naisihmisenä ;)

Noiden rajauskivien lisäksi käännettiin yksi isohko kivi ison kiven taakse. Katotaan mitä siihen sitten aikanaan keksitään. Toivottavasti se ei ollut tyhmä kiven ahnehdinta .... minusta on tullut tämän projektin myötä varsinainen kivilinko- aikaisemmin ei ole kivet juurikaan kiinnostanut :D

Illalla sitten oltiin tontilla oikein isommalla tontilla mittailemassa tontin ...ööö...jotakin....joo, se oli korot ja merkattiin talon ja autotallin kulmapisteet. Tai muut mittaili ja minä kuvasin- taitaa olla aika perussettiä tulevat kuukaudet ;)

Tonttia ihmettelemässä vastaavan mestarin lisäksi "herra rakentaja" ja tulevat naapurit.

Vastaava mestari ja kirvesmies mittapuuhissa.


Käytiin myös tekemässä vesisopimus (sähkösopimus on tehty jo aikaisemmin). Tuon päivän saldona oli myös aikas herkullinen uutinen: ENSI TORSTAINA ALETAAN TEKEMÄÄN POHJIA !!!! VIHDOINKIN PÄÄSEMME NS. UPOTTAMAAN KÄTEMME KURAAN !!!

Kaikesta tästä innostuneena isäntä esitti jo mestarille ja timpurille tuparikutsut (kutsut lähtee heille, tottakai!).
Eka tuparikutsu on taidettu esittää Oma koti-messuilla tutulle kodinkonemyyjättärelle, joka teki meille hyvät diilit ;)

PS #1: tontin ekat mustikat maisteltiin myös em.päivänä- ja makoisiahan ne olivat :D
PS #2: Tämä päivitys tulee näin jälkikäteen, kun mulla oli taas kerran jotain ongelmia bloggerin kanssa enkä päässyt tekstiä lisäämään :(

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Hälsningar från Borgå !

Tästedes lupaan pysyä tiukasti raksakirjoituksissa, mutta koska siellä pitelee hiljaista niin pakkohan se on kertoa meidän OIKEASTA kesälomasta. Jonka luulin olevan viikon mittainen, mutta kas kummaa kyllä sitä rakentajan planttu joutuu päivystämään 24/7 puhelinta ja pitää langat käsissään ;).

Meidän lomareissu #1 suuntautui veneellä viimekesäiseen tapaan Porvooseen. Reissu ei tehnyt poikkeusta tälläkään kertaa: sinne oli juhannusaattona niin kova hinku että alkuperäissuunnitelmasta poiketen sinne oli pakko ajaa ilman välietapissa yöpymistä ja niinpä saavuimme Porvoon vierasvenesatamaan klo 01 ja jotakin. Kiitos tuon yöllisen saapumisen me saatiin koko konkkaronkka lomarytmi heti uomilleen, ja edelleen valvotaan tuonne puolille öin ja nukutaan kymppiin :)

Eilen oli sitten pakko lähteä takaisinpäin "johtuen yhdestä jutusta" eli juuri siitä...raksa kutsui veneilijöitä. Ja kuten viime kesänä, lähtö Porvoosta oli haikea ja vaikea. Liekö syynä se, että olen viettänyt yhdet elämäni merkittävimmistä hetkistä siellä aikanaan; esikoinen syntyi siellä ja asuin siellä muutaman tovin vauvaelämää viettäen. Vaikutti siltä, että tuo 13v esikoinen oli hmm..hieman kyllästyneen oloinen kun selitin joka ikisen kadunmutkan, jossa olin häntä vaunuissa työnnellyt.   ...sellaista haikeaa muisteloa mammalle...

Mutta sen pitemmittä löpinöittä pääsette hetkeksi mukaani matkallemme kuvien saattelemana:

Kun kerran juhannuksena lähdetään merelle, kuuluu koivut asiaan ;)

Juhannusyön maisemaa mereltä

..maisema muuttui ihan aavemaisen kauniiksi jossain välissä...

..ja jossain vaiheessa taivas tuntui olevan tulessa- kuvaaja vaan ei osannut ikuistaa sitä kuvaan ;)

Tältä näytti yöllinen juhannus-Porvoo, kun saavuimme venesatamaan

Vanha Porvoo on täynnä ihania yksityiskohtia !

Sää oli juhannuspäivänä melko vaihtelevainen kuten taivaan väristä ja auringonpaisteesta näkyy.

Vanhaa Porvoon kujia on ihana kävellä rauhassa

Vanhoista taloista voi ihailla niiden värimaailmaa

Mihinkähän suuntaan lähtisi...joo- vanhaan Porvooseen ! ;)

Vierasvenesataman palvelu "kipparikioskissa"on ystävällistä  ja "huoltotilat" ovat hyvät pesukoneineen, kuivausrumpuineen, jääkaappineen, mikroineen, telkkareineen, jne.

Kun kerran kaupunki on vanha, on myös kulkepelit sen mukaiset :D

Kesän kohokohtiin kuuluu ehdottomasti veneen perästä mereen hyppiminen (sää oli aivan mahtava!)...

...eikä sieltä merestä ois malttanut mitenkään tulla pois....

Kaunis se on kaupunki myös auringon laskettua

Ja sitten mun päähänpinttymään eli keittiön pöytään. Tämä olisi mun mielestä Se Meidän Pöytä ja luulin, että siippakin olisi ollut sitä mieltä (kuten on maininnut), mutta näemmä mitä lähemmäs pöydän hankinnan ajankohta tulee sitä enemmänkaveri alkaa empimään. Tyypillistä miehen toimintaa, sanon minä!

Yritin ottaa kuvan ilman poseeraajia, mutta...


MUN  LEMPPARIPAIKKA PORVOOSSA !!! (tällä kertaa täältä tarttui vaan jotain ihan pientä...)

Täältä saa maailman parhaan kanakorin!! :)

Ja tämän puodin ovesta kun astuu sisään, tuntuu kuin palaisi ajassa taaksepäin: täällä saa ihan oikeasti palvelua ja myytävät vihannekset sun muut punnitaan kassalla...Hyvää luomu-ja lähiruokaa arvostavan taivas on tämä <3

Tämä kaunokainen oli myytävänä ja siippa meinas soittaa koeajoa, mut ei sitten saanut soittoa aikaiseksi :(

Kotiinpaluu solui näin leppoisissa maisemissa ja aivan ihanassa lämpötilassa :)

Perinteisesti pysähdyimme Hommanäsin kartanon rantaan, sillä kartanon tuotteet ovat todellisia herkkuja!!!

Kartanon pihalla on Löfvingin kahvila ja herkkuja nautittiinkin sitten jo paikan päällä ;)

..ja sillä aikaa kun pojat puljasi vedessä kartanon rannassa, äipällä oli aikaa ihailla näitä kaunokaisia, joita riittikin tuolla venereitillä todella paljon :)


Kotiinpaluu sujui turvallisesti ja kotisatamaan, siihen tontin tuntumaan, palattiin "ihan ihmisten aikaan". Jotta ehdittäisiin seuraavaksi aamuksi klo 8 tontille. Tekemään jotakin, jonka kerron seuraavassa blogin päivityksessä ;)

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Bonjour !

Tänään saimme tontille arvovaltaisia vieraita ihan Ranskasta asti! Serkkutyttö perheineen pyörähti katsomassa mitä me oikein puuhastellaan ;) Helposti saa näköjään meikäläisen leuan tippumaan rinnuksille: ajaessani tontille katsoin että hitto soikoon, meidän tontillahan on koneet puuhaamassa (eikä mulla ollut siitä tietoa huom.).

Tontin "roskiahan" siellä vaan vietiin pois...

Ranskalaisten saapuessa tontille jo esittelin ihan pokkana, että "ollaan järjestetty teille tällästä ohjelmaa"..

Tässä sitä katsastetaan suomalainen tontti :D

...ja tältä se tontti nyt sitten näyttää pintamaitten poiston jälkeen...

Oli kyllä mielenkiintoista vaihtaa peruskuulumisien lisäksi tietoja liittyen mm.asumiseen, rakentamiseen ja lasten kouluasioihin! Oli mukavaa kun pystyin tarjoamaan heille mahdollisuuden päästä katsomaan suomalaista päiväkotia-se oli suuri ihmetyksen aihe, sillä Ranskassa ei ulkopuolisilla ole mitään asiaa päiväkoteihin turvallisuussyistä.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

SUURI päivä !

Toissapäivänä oli suuri päivä: maansiirtokone oli ilmestynyt tontille. Vielä suurempi päivä oli tänään, kun todistimme aamulla klo 7 tontin reunalla koneen käynnistyvän ja mullan pöllyävän. Ei voi muuta kuin ihailla miten taitavasti kuski pisteli kantoja menemään; ihan kuin kädellä olisi multia kannoista ravistellut.

Tarina kertoo, että tontin kupeella olikin sitten riittänyt sukua ihmettelemässä mitä siellä tapahtuu ;)

Ja olihan meidänkin pakko käydä katsomassa miltä tontilla näytti kun pintamaat oli raavittu ja yksi kivi kaadettu ison, suojellun kiven kylkeen "kaveriksi". Millään ei kyllä olisi 8v kaverisynttäreiden jälkeen jaksanut lähteä. Mutta koska meidän oli pakko käydä veneellä valmistelemassa huomista katsastusta, niin siinä samallahan sitä tontinkin tarkastaa...

Minua ahdisti jo etukäteen kun ihanat metsämättäät lähtee pois ja ahdistus senkun kasvoi kun näin miltä tontilta näytti. Aaks.Superruman näköistä! Sanoin miehelle, että sen talon olisi voinut iskeä suoraan mättään päälle! Ilokseni huomasin, että kone oli hienosti osannut jättää mun suojellut luonnonmatskut. Silti jännitin sitä, vaikka se käytiin konemiehen kanssa yhdessä läpi ja säästettävä alue oli hyvin merkitty.

Ihana mieheni varmisti vielä että merkkikepit on kunnolla hakattu maahan :)

Nyt tässä alkaa taas olemaan sellanen fiilis että nyt alkaa tapahtumaan! (toistan itseäni jälleen,mutta siihen saatte tottua)

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Puu kaatuuuuuuu !

Tänään on tapahtunut seuraavaa:

1. Tontilta kaadettiin yksi mänty (koska sellainen taivaaseen asti oleva yksilö olisi tosi tyhmän näköinen töröttämässä talon kulmalla) ja kolme ihan umpilahoa (yksi oli ns. telkän pönttö eli ontto) koivua kaupungin "viheralueelta". Ihan luvalla ne kaadettiin ;)

  
Mänty menossa pötkölleen


...ja just kun me saatiin putsattua meidän tontti suurimmista risuista, niin ....


2. Ajellessani tontille loksahti leuka rintaan ja piti ihan pysäyttää auto:

Tienvarsiin oli ilmestynyt liikennemerkkejä...

Ja meidän tielle katuvalot !!!!!

3. Ekan kerran projektin aikana hampaat alkoivat narskumaan. Vielä ei olla onneksi niin pitkällä, että paikat irtoaisi.... Siis nyt on menossa joku ihme vaihe, jossa me ollaan Pasin kanssa tipahduttu kärryiltä. Me ei tiedetä, voiko ensi maanantaina tontille tuleva kone alkaa kaivamaan pintamatskujen lisäksi syvempiä kuoppia. Yritin asiaa tänää selvitellä, tuloksetta. Ärsyttää suunnattomasti, kun kaupungintalolla ei tieto kulje eri kerrosten välillä. Ollaan kyllä melkoisen totaalisen pihalla kyllä nyt. Vastaava vaan sanoi eilen, että älkää hötkyilkö ja hätäilkö.

Mut minä ajattelin tota finanssipuoltakin, että jos se kone tulee useampaan kertaan paikalle, niin eihän se sekään ole ilmaista. Ja toisaalta, kun useampi alueen rakentaja käyttää samaa konetta, niin eihän me sitten tiedetä, milloin se ehtisi uudestaan meidän tontille ! Mutta mikä minä tässä oon mitään sanomaan, kun en mitään tästä projektista ymmärrä. Niin. Ettäs tiedätte.

Ja tuntee itsensä kyllä ihan täydeksi idiootiksi kun junailen näitä hommia ilman miehen apua. Kun hoitelee asioita, joista en kertakaikkiaan ymmärrä yhtikäs mitään. Mutta opiksihan nämä ovat.....

PS: Kävin eilen Askossa ja tein sieltä ihan huippulöydön:

Nämä Sian servetit oli 7,30e/4kpl (ovh 23,90e!)
Olen ollut jonkin aikaa ollut hankkimassa servettejä ja onneksi ne on jääneet ostamatta- nyt säästyi rahaa :D

Tämä oli sitten ihan vaan spontaani hankinta (hankittavien listalla tosin...) :

Ihastuin kannessa olevaan kuvioon