keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Pohjakuvat, silvuplee

Tiedän, että ainakin yksi lukijani on odottanut nähtäväkseen meidän talon pohjakuvia....Piinaava odotus palkitaan tässä:

Alakerta


Yläkerta

Pohjaratkaisut on nähty tämänsuuntaisina "livenä" ja ne tuntuivat erittäin toimivilta (joka siis myös vaikutti osaltaan siihen, että valitsimme Kannustalon, sillä pelkkien katalogien pohjakuvien perusteella on mielestämme vaikeaa valita toimivia pohjaratkaisuja!). Talomme on siis muunnelma Aurora 178m2:stä. Talotoimittajan alkuperäistä pohjaa on muunneltu seuraavilta osin:
- alakerran wc:n oven paikka muutettiin aukenemaan enemmän eteiseen päin, jolloin saatiin khh:n ovi aukenemaan eteisen suuntaan ja näinoleen lisätilaa khh:seen
- etupihan puolelle haluttiin lämmin kuisti "tuulikaapiksi"
- sauna ja pesutila ovat vaihtaneet paikkaa
- takapihan umpiterassi on lasitettu kokonaan
- suurinta makuuhuonetta on pienennetty radikaalisti, jotta saatiin suurempi vaatehuone
- parveke on katettu

Että tälläseen huusholliin sitä oltais sitten luitamme raahaamassa jossain vaiheessa. Ja ihan paria muuttolaatikkoa myös ....

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Miksi juuri Kannustalo ?

Tähän kysymykseen on saanut vastata muutaman kerran heti talotoimittajavalinnan jälkeen. Kannustalo iski tiensä tämän emännän sydämeen vuonna 1994, kun Ainola syntyi. Se oli mielestäni henkeäsalpaavan kaunis ja vaikka talon rakentaminen ei ollutkaan mielessä (tuolloinkaan), se syöpyi mieleen unelmaksi. Sen jälkeen jokainen Kannustalon perinnepuutalo on "kolahtanut". Ja koska nuo perinnepuutalot miellyttävät myös parempaa puoliskoani, niin päätös talotoimittajasta oli helppo.

MUTTA! Koska olemme ensimmäistä kertaa talon rakennusprojektissa, halusimme varmistusta mieliteollemme ja kilpailutimme kuusi talofirmaa, seitsemäs ilmoittautui sitten loppumetreillä vielä mukaan kisaan. Kuten ehkä jo mainitsin, oli palvelu laidasta laitaan. Noin puolet oli ihan asiallista sakkia, jotka ymmärtävät millaista kaupanteko noilla markkinoilla pitää olla. Että ei haukuta kaverin edustamaa firmaa tai ettei tulla päälle kuin yleinen syyttäjä, kun ollaan niin kovia myymään että.

Huonoista kokemuksista on pakko mainita nimeltä Kastelli, sillä suosittelen tällä alueella rakentavia pysymään siitä hemmosta kaukana. Halusimme kilpailuttaa myös Kastellin, sillä Pasin työkaverit olivat kovasti kehuneet firman edustajaa. Vaan kuinkas sitten kävikään. Kaveri on hyvä puhumaan ja myymään tuotettaan, ilmeisesti jopa niin hyvin ettei bisnes pysy enää hanskassa. Homma alkoi tökkimään siinä vaiheessa, kun hän lupasi ottaa toisella toimistollaan meidän orginaaleista piirrustuksista kopion ja lähettää orginaalit meille postitse. Kuukauden päivät odoteltiin eikä postia kuulunut. Myyjä ei vastannut viikkotolkulla sähköposteihini ja kun vihdoin viimein sain puhelimitse hänet käsiini, hän kertoi samalla viikolla lähettäneensä piirrokset. Kun niitää ei vielä seuraavalla viikollakaan kuulunut, soittelin perään. Kovin oli myyjä ihmeissään ja sanoi vielä soittavansa Ouluun "pääkallopaikalle", että jos posti olisi jostain syystä vienyt kuoren sinne. Itellaan tuskin tarvitsee ottaa yhteyttä hitaasta postinkulkemisesta, sillä kuulimme vast´ikään, että asiapaperien kadottamista ja päin naamaa valehtelua oli myös heillä. Miten tuo myyjä kuvittelee, että rakentajat voivat luottaa hänen toimintaansa suuremmissa asioissa, jos jo noin alkuvaiheessa ilmenee tuollaista aivan käsittämätöntä toimintaa???!!
HUOM! Nyt en siis missään nimessä kritisoi talofirman toimintaa vaan yksittäisen myyjän sooloilua.

Pakettitarjouksia kahlatessamme yllätyimme suuresti muutaman talofirman korkeasta hintatasosta. Kannustalo ei nimittäin ollut kallein- kalliin talopakettifirman maineestaan huolimatta ! (Luin jostakin lehdestä jopa artikkelin, että Kannustalo on korkeampituloisten talo. Siispä ihmettelen, miten me ollaan sitä sitten rakentamassa.....) Tunteja ja taas tunteja kestäneen pakettien läpikahlaamisen jälkeen loppusuoralle jäi kaksi talotoimittajaa; Teritalo ja Kannus. Hintaeroa ei paljoa ollut, Terin laatu yms. on varmasti ok ja myyjä oli hyvä (ja tuttu meille), mutta Kannus se sitten vei voiton. Tuttu se on Kannuksenkin myyjä; yhdessä ollaan taaperomuskarissa hoilailtu :D

Talopakettien toimitussisällöissä on paljon eroja, kuten jokainen rakentaja tietää, ja vertailu on aika työn ja tuskan takana. Jokaiselle firmalla on omat + :t ja - :t ja jokainen tekee päätöksensä omien mieltymystensä mukaisesti. Kenenkään valintoja ei siten ole syytä ali- ja tai yli-arvioida. Me jo odotetaan tohkeissamme naapurien tapaamista, että saadaan kuulla millaisia talovalintoja kukin on tehnyt !

Kannustalon mainoksessa sanotaan "Me teemme ihmisille Koteja" ja sellainen tunne meille on tullut joka kerta kun olemme astuneet Kannustalon ovesta sisään- on se sitten ollut 1-, 1,5- tai 2-kerroksinen ratkaisu. Ja mulla on sydämessä jo tässä vaiheessa sellainen tunne, että meille tulee Koti.

Tässä teille hieman esimakua millaista siellä sitten tulee olemaan:

Kun astutte ulko-ovesta sisään, tulette kuistille:
http://www.kannustalo.fi/mallistot/rauhala/sjoki_qtvr/kuisti_ok_flash.html

Keittiö on tämän mallinen (ilman keittiössä olevaa lasiovea):
http://www.kannustalo.fi/mallistot/aurora/aurora_qtvr/keittio_1_flash.html
Tuolta näet myös mm. meillekin tulevan "ikkunaseinän" olohuoneeseen sekä ruokailutilan.

Ja täältä samaa vähän eri näkökulmasta:
http://www.kannustalo.fi/mallistot/aurora/aurora_qtvr/ruokailu_1_flash.html

Kodinhoitohuone jotakin tälläistä:
http://www.kannustalo.fi/mallistot/aurora/vaasa_qtvr/kodinhoito_flash.htmlsillä erotuksella että meille tulee ulko-ovi vastakkaiselle seinälle kuin mitä se tuossa on ja
ikkunan vastakkaisella seinällä on ovi saunatiloihin.

Loput näette sitten paikan päällä ;)

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Mistä on ihanat unelmatalot tehty ?

Jokaisella rakentajalla on jonkinlainen mielikuva unelmatalostaan. Ja joistakin mielikuvistaan on vaan pakko luopua. Joko omasta tai muiden määräyksestä. Tai ihan vaan tiettyjen realiteettien takia (tontin koko->talon koko, budjetti....näitä perusjuttuja ;). Rakentaminen on täynnä kompromisseja. Tähän mennessä  meillä on tehty kompromisseja mm. seuraavista asioista:

* kattokaltevuus (kts. alla oleva kuva)
* makuuhuoneen pienentäminen (hyvästi suuri, ilmava huone- tervetuloa suuri säilytystila)
* katon väri (ei saada mustaa, mutta onneksi punaisia sävyjä on muitakin kuin se oranssin sävyinen savitiilen punainen...)
* pukuhuoneena saa toimia joko kodinhoitohuone tai työhuone (neliöitä ei pystytty kasvattamaan pukuhuoneen takia)
* julkisivun väritys (tätä jännitetään vielä, saadaanko oma värisävy läpi vai joudutaanko valitsemaan kaupungin määrittelemä "mehevä värisävy")
                     
Eli loppujen lopuksi ei mitään elämän ja kuoleman asioita, vaikka alkuun tuntuisikin maailman lopulta ettei niitä omia unelmiaan saa toteuttaa. Kaikkeen tottuu. Kutsuttakoon sitä sitten asennoitumiseksi tai miksi hyvänsä.  Olemme jo kovasti puuhaamassa punakattoista taloa. Kattokaltevuus jää mielen sopukoihin unelmatalona. Ihmisellä pitää aina olla unelmia. Me ollaan toteuttamassa unelmaa harjakattoisena.

 Unelmamme Kannustalosta olisi ollut tämä:

Mutta ihan vaan koska kaavottaja rakastaa moderneja puutaloja, ei mansardikattoisia saa alueelle rakentaa :(

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kodin sydän osa 1

Eli keittiöfirmoja on kahlattu oikein urakalla läpi: A´la carte, Topi, Parma, Petra, Isku, Puustelli ja HTH.
Samat valikoimat näkyy olevan monissa firmoissa, joten hintavertailu on mielestäni paljon helpompaa kuin talopakettien vertailussa. Yksi yhtäläisyys kyllä keittiö- ja talopakettiasioissa löytyy: palvelun laatu häilää äärilaidasta toiseen. Yhdessä firmassa daami katseli minua tiskinsä takaa nenän vartta pitkin (= olin tulossa fysioterapeutilta tukka pystyssä, verkkarit jalassa ja katse harittaen). Kohtelu oli hyvin kopeaa, kunnes ko. daamille selvisi mikä talopaketti meille tulee. Siis aivan käsittämätöntä !

Parasta palvelua tarjonneessa firmassa näytettiin melkein sarana saranalta mitä heillä on tarjolla. Parhaan ja huonoimman palvelun väliin jääneissä firmoissa käytiin asiat TODELLA pikaisesti läpi, enkä osannut kertoa kotiin tullessa mitä ovi- tai tasovalintoja tehtiin, sillä mitään malleja ei katseltu. Jännityksellä odotellaan, että mitähän nuo suunnitelmat sisältää... Kaiken huippu oli eräs käynti, jossa myyjätär ilmoitti ennen kuin ehdin istahtaa tuoliin kuinka kiire hänellä on. Oli kuulemma jäämässä lomalle ja oli tehtävä sitä ennen sitä, tätä ja tota.

Eniten ihmetystä meillä on aiheuttanut erään firman myyjä, josta meitä varoitteli jo eräs talomyyjäkin; on "töksähtävä" ja kyselee asiakkailta sellaisia asioita jotka eivät liity keittiösuunnitteluun millään lailla (esim. koko projektin budjettia). Myyjän maine taitaa olla tunnettu muuallakin, sillä saman firman edustaja toiselta alueelta sanoi meille ihan suoraan, että "voittehan te tavata hänet, mutta annan teille varmuuden vuoksi omankin käyntikorttini jos asiat ei suju tuon toisen myyjän kanssa". Aika kyseenalaista mainosta firmalle, jos "talon sisällä" olevat kommentoivat toisiaan noin ....

Hintavertailua ollaan tehty nyt kolmen firman välillä, joista ollaan saatu tarjoukset. Yksi firma blokkautuu todennäköisesti kisasta pois, koska ei saatu minkäänlaisia kuvia itselle ja hintakin suullisesti "könttäsummana" jolloin vertailua ei voi muihin tehdä. Palvelu em. liikkeessä oli todella hyvää, mutta ihan pelkästä palvelusta me ei aleta maksamaan....

Hintavertailu todella kannattaa; ero kahden suht´tasahintaisen ja kalleimman firman välillä on 6000e !
Nyt sitten vaan odotellaan lisää tarjouksia...

Tässä esimerkkejä siitä, millaisia elementtejä uusi keittiömme voisi sisältää:

Näistä silmää miellyttää 1. ja 6. oikealta


Tämäntyylisiä ovia on tuputettu monesta suunnasta:



Mutta silmää miellyttää tällä hetkellä eniten tämännäköinen:

En löytänyt tähän hätään tämän parempaa kuvaa, mutta idea selvinnee kuvasta


Kivitasoa tulee keittiöön x-määrä ja olen tarttunut joka liikkeessä tähän:





Ihan kaikki ei sentään tule kivelle ja laminaatti voisi olla esim. jotakin tälläistä:


Harmaa Sahara (natsaa "livenä"tosi hyvin tuon em. kivitason kanssa!)

Kriteerit tulevalle keittiölle ovat helppohoitoisuus (sinne ei esim. tule yhtään avohyllyä) ja toimivuus. Helppohoitoisuudesta joudun takuuvarmasti tinkimään, sillä sileät ovet eivät ole kovinkaan näyttäviä...
(kodinhoitohuoneeseen tulee sileät ovet).

Nyt jos koskaan odotan teiltä kommentteja, sillä teillä jokaisella on ihan varmasti hyviä ja huonoja kokemuksia keittiöistä. Olkaa hyvä: areena on teidän !

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Secret Garden

Tässä suunnitelmien viidakossa on saatu rakennuslupaa varten valmiiksi karkea pihasuunnitelma. Minullahan on tietenkin käsitys unelmapuutarhasta (= iiiiso kukkaniitty+rehevää vihreää vihervajaa/pergolaa+suuren suuri hyötypuutarha, jne.jne.). Tontti näytti kohtuullisen kokoiselta niin kauan, kunnes siihen piirrettiin talo. Ongelmaksi muodostui lähinnä se, että mitä suunnitelmaan VOI laittaa emännän toiveista. (Huom! en edes ehdottanut sitä suuren suurta kukkaniittyä....)

Tälläinen siitä tuli :

Huonompi näkösillekin tiedoksi, ettö suunnitelmaan pääsisältö koostuu kolmesta istutusalueesta ja reilusta pihakiveysalueesta. Luonnonvaraiseksi alueeksi jää haaveilua pienempi alue johtuen autotallirakennuksen sijoituksesta tontin takaosaan tilanahtauden vuoksi. Mutta onneksi sinne voi edes vähän jättää tätä:

Mustikkamätästä olisin halunnut jättää koko tontin takaosan täydeltä...

Vaan jäähän sinne se meidän ihana kivi !!! Kiven kupeelle on alustavasti suunniteltu grillikatosta mahdollisesti säleikköseinin, joita pitkin kasvatettaisiin jotakin köynnöstä.

Pihasuunnitelman hienosäätö tapahtuu ensi talvena SEN JÄLKEEN KUN OLLAAN MUUTETTU TALOON SISÄÄN. Alustavia keskusteluja on suunnittelijan kanssa käyty, mitkä ovat ne must-jutut, joita pihan toivottaisiin sisältävän. Ei niitä montaa voinut tuon kokoiselle läntille luetella...mutta jos sinne saisi etupihalle sen "joulukuusen", johon voisi joka joulu ne kynttilät ripustaa.....ja juhannusruusu pitää ehdottomasti olla perinnepuutalon pihalla.....ja koska tilanpuute aiheuttaa sen, ettei me voida saada hyötypuutarhaa, niin mahtuisiko sinne a) luumupuu b) kirsikkapuu tai c) omenapuu. Ja pienen pieni yrttipenkki ois äipälle kiva. Ehkä myös vähän metsämansikkaa.... Eipä sitten muuta. ;)

PS: Talon lausuntokuvasarja on jo käytetty kaupungilla ja läpi meni. Talon pohjakuvat tulee tänne, kunhan saadaan takaisin halutuin muutoksin lopulliset kuvat. Joten malttia toivotaan erityisesti Nupulle :D

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Sisustamisen ihanuus ja kamaluus

Kyllä vain ! Olemme päässeet pojektissamme siihen vaiheeseen , jolloin tehdään sisustussuunnitelmia. Ja sekös vaan talon tulevaa emäntää miellyttää :) Asian tekee kohdallani todella helpoksi pro-tason ILMAINEN sisustussuunnittelija paikallisesta (yksityisestä) rautakaupasta. Hän saa kaiken kuulostamaan ja näyttämään helpolta kuin heinän teko. En olisi yksin pystynyt tuon kokoisen talon sisustusta suunnittelemaan siten että lopputulos olisi harmoninen. Yhteistyö suunnittelijan kanssa on ollut helppoa, sillä olemme tavanneet muutamissa uudiskohteissa ja keskustelleet näkemyksistämme. Itse asiassa jo ennen tontin hankintaa... :D

Suunnitelman tekeminen aloitettiin vauhdilla sillä meillä oli jo siis valmiina yhteinen käsitys siitä, millaista tyylisuuntaa halutaan. Sitä maalaisromanttista tietenkin, kun perinnepuutaloa pykätään pystyyn ;)
Tällä hetkellä meillä on suunniteltuina koko talon matskut lattiasta kattoon poislukien poikien huoneet. Ja niissähän sitten riittää pähkäilyä, kun toinen haluaa liekkejä seiniin ja toinen haluaa koriskuvatapettia...

Itse olen kahden vuoden ajan haaveillut jostakin tämän tyylisestä:








Kun on kuvitellut/haaveillut silmiä häikäisevän valkoisesta kodista, on joutunut muutaman kerran henkäisemään syvään. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tuli isku palleaan alakerran wc:n värimaailmasta.



Siis mitä???!!! Noen väriset kalusteet mun valkoiseen maailmaan???!!!

Valkoista laattaa seinään ja tehosteet upeilla tummilla laatoilla, kristalliplafondi kattoon ja se on siinä! Parempi puoliskoni totesi heti, että "kuulostaapa tyylikkäältä". TÄH??!!! Pureskeltuani asiaa olen samaa mieltä, mutta en todellakaan ole vielä näyttänyt asialle vihreää aloa ihan 100%sti.

Talossa noudatetaan maalatuilla pinnoilla kahta eri värisävyä (Sadolin s2005-Y50R ja 1002-415R), jotka miellyttävät minua kovasti sillä niihin natsaa hyvin valkoiset huonekalut.

Tapeteilla tehdään tehosteita ja yksi ylitse muiden olisi olohuoneeseen tämä:

Kuva ei TODELLAKAAN tee oikeutta tälle kauniille kivihelmin koristellulle tapetille.

Tehostetapetteja tulisi tämän lisäksi kolme muuta erilaista. En löytänyt niiden kuvia netistä, mutta yksi niistä oli tämän tyylinen (beigellä pohjalla):
Musta teksti on samettia.

Lattiaan on valittu sekä harmaan ruskeaa laminaattia (Haron Tritty 35-sarjan Ash Taverna) että vaaleaa laattaa  (ei mitään hajua merkistä...).

Pureskelen kaikkea tätä upeaa kokonaisuutta. Ja sulattelen sitä. Että josko sitä kuitenkin sitä valkoista....

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Talopaketti saapui osa 1



Kyllä vain on maailma ihmeelliseksi mennyt, kun talopaketitkin pudotetaan rakentajille postiluukusta !
Talopaketti sisälsi mm. talokansion (= sisältää HYVÄÄ tietoa ensikertalaisille esim. aikataulutuksista milloin pitää mitäkin toimittaa talotehtaalle, milloin pitää olla lopulliset päätökset talon sisuksista viimeistään tehty, jne.). Paketissa oli myös heprean kielinen kirja "Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja". Meillä kun on tämä projekti jaettu "sulle-mulle"-tyyliin, niin tästä ei ole epäilystään, kumman työsarkaan tuo supermielenkiintoinen teos sijoittuu. Lupaan lukea sisällysluettelon.

Paketin saapumispäivänä isäntä löysi töistä tullessaan minut sitten laittamasta ruokaa sininen Kannustalon  raksaliivi päällä, kokoa jättisuuri. Huoli pois- hän sai myös itselleen samanlaisen. Mun ymmärryksen yli on aina jotenkin mennyt pariskuntien pukeutuminen samanlaisiin vaatteisiin. Mutta nyt: EN MALTA ODOTTAA, ETTÄ PÄÄSTÄÄN NÄYTTÄMÄÄN YLTIÖPÄISEN URVELOILTA HIENOISSA SINISISSÄ LIIVEISSÄMME !!!

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Sisustussälää osa 2

Kuopuksen 8 tuntia kestänyt vatsatauti vauhditti yöllä ranskalaisten viivojen rustaamista vielä puuttuvista supertärkeistä esineistä. Ihan vaan tuonne mielen sopukoihin, olin ihan liian väsynyt yöllä kirjottaakseni ne mun "sisustusvihkooni".

Hankintalistalla seuraavina ovat ainakin jotkut tämäntyyppiset tavarat :



Tulevat hankinnat painottuvat siis tuonne kylpyhuone-kodinhoito-akselille. Muihin huoneisiinhan hankintoja on jo vähän tehty. Jouluhöperönä olen jo varmistanut, että esim. kynttiläkipoista ei ole puutetta....
Ja kunhan tapaan sisustussuunnittelija-Terjen, niin eiköhän nuo hankinnat tuosta laajene muihinkin huoneisiin...

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ !

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Sisustussälää osa 1

Projektissa tuntuu olevan seesteinen vaihe; mitään ei oikein tunnu tapahtuvan tällä hetkellä. Siispä on hyvä hetki istahtaa ja mietiskellä sisustusasioita :)

Ympäri kaupunkia liikkuu huhuja, että meillä olisi varattu yksi varasto uuteen kotiin tuleville tavaroille. Vahvistan huhut nyt todeksi: meiltä löytyy paikka, jota perheessä kutsutaan nimellä "äitin varasto". Sinne on  pikkuhiljaa, LÄHES huomaamattomasti, kertynyt tavaraa reilun 1,5 vuoden ajan. Hankinnat ovat pääosin kotipaikkakunnan ulkopuolisilta reissuilta. Kaukaisimmat hankinnat taitaa olla tehty Teneriffalta ja lähimmät Kouvolasta. Ihan lempparipaikoiksi ovat veneilyreissujen myötä muodostuneet nämä:

Molemmista saa ihanien tavaroiden lisäksi todella miellyttävää palvelua- suosittelen !

Tässä pieni alkupala siitä, mitä uusi kotimme tulee sisältämään:
















Äitin varastossa on paljon tilaa, joten todennäköisesti tulemme tapaamaan tämän otsikon alla vielä ennen kuin muuttokuorma Ruonalanrantaan starttaa !

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Temppu ja tempun tekijät

Kuten otsikko kertoo, alkaa taloprojektin tiimi olla kasassa. Itse asiassa tiimin aktiivisin jäsen, timpuri, ilmottautui meille heti keväällä 2009 kun oli kuullut huhuja että aiotaan hakea tonttia. Tämä supermies, "Penaldino", onkin osoittautunut varsinaiseksi tehopakkaukseksi: tiimin muuta porukkaa oli jo tiedossa ennenkuin meillä oli edes tonttia...

Ollaan tuon tehopakkauksen takia säästetty aikaa ja vaivaa tosi paljon, kun hän on nimennyt tyypit joilta hommat hoituvat ja me ollaan "vain" soitettu puheluita ja varattu tekijät. Eli meillä ei siis ole kilpailutettu työväkeä. Timpuri on meillä siis varsinainen luottopakki tässä matsissa. Ihmettelijöille kerrottakoon, että tämä kyseinen ihmemies on tuttu ja tehnyt hommia monille, monille tuttaville eikä moitteen sanaa ole kuulunut- päinvastoin kuuluu olevan piirun tarkka ja säntillinen mies. Sellainen "vatupassimies". :D

Tuttava  kertoi oman projektin maksaneen 30-40 000e ylimääräistä väärien työmiesten valinnan takia. Oli vaihdettu tekijöitä ja purettu "sutta". Ja näitä tarinoitahan riittää tässä maassa. Ensikertalaisenakin toki on ymmärrettävä että näin mittavaan projektiin liittyy aina myös niitä hommia, jotka menee puihin. Pyrimme ennaltaehkäisemään ikäviä asioita mahdollisimman hyvin mutta sekin on hyväksyttävä että ihan kaikkeen ei pysty vaikuttamaan itse...

Timpurilla on työparina kaveri, joka tekee kuulemma "hyvät kurat". Muiden tärkeitten linkkien (sähkäri ja rööriroope) lisäksi hankittuna on supertärkeät piha- ja sisustussuunittelijat (2). Tosi ökyilyä tuumaa joku. Vaan eipä olekaan: Kannustalo tarjoaa Helsingistä päiväksi käyttöömme Tila-ohjelmastakin tutun suunnittelijan ja paikalliseen ILMAISEEN suunnittelijaan olemme tutustuneet muutamissa taloesittelyissä.

Tällä viikolla pitäisi tulla lupakuvat arkkitehdiltä, Pyykön Tiinalta ( ihan helmi!), jonka jälkeen alkaa mun isoin urakka tässä projektissa: kannan kaikista sisustukseen ja pihaan liittyvistä suunnitelmista "päävastuun" (MIESTÄ KUUNNELLAAN KYLLÄ!!!) ja aloitan niiden työstämisen heti kun mahdollista. Sillä tämä kevät hujahtaa vauhdilla ja ennenkuin huomaammekaan, olemme jo kyynärpäitä myöten savessa mylläämässä tontilla....

PS: Blogin osoitekin liittyy "Penaldinoon": timpuri mokoma meni lipsauttamaan, että jos kaikki menee kuin elokuvissa niin on ihan realistista päästä jouluksi uuteen kotiin. Vuosiluvusta ei ollut puhetta...

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Pro Kivi

En muista kiinnittettiinkö kiveen huomiota valittaessa "ykköstonttivaihtoehtoa". Mutta heti kun tonttia mentiin arpajaisten jälkeen tarkastelemaan, oli selviö että kivi jää sille sijalleen mihin se on joskus aikojen alussa muotoutunut. Siinä vaiheessa kun kaupungin miehet alkoivat huristella härveleillään alueella ja rantaan oli ilmestynyt raksahemmojen parakkeja, iski paniikki: MITÄS JOS TYÖMYYRÄT RÄJÄYTTÄVÄT KIVEN???!!!

Paniikin suuruusluokalle oli helppo naureskella; kivihän se kuitenkin vain on. Paniikki kuitenkin äityi niin kovaksi, että eräänä sunnuntaina oli pakko keksiä jotakin radikaalia kiven suojelemiseksi. Näin syntyi  Pro Kivi. Punaisella tussilla lyhyt ja ytimekäs teksti, paperi laminointikoneen läpi ja eikun mummolaan rakentamaan kylttiä. Hieman pitkähköjä katseita sai meidän jämerästi marssiva delegaatio (4hlöä), minä päättäväisimpänä (ja ehkä myös noloimpana) kyltti kourassa.



Mutta tämä ei riittänyt kivi-aktivisti-äidille, ei. Ahdistava ajatus kiven räjäyttämisestä kyti edelleen. Kaksi päivää myöhemmin sukelsin autolla aamulla klo 7 pää kylmänä keskelle rakennustyömaahässäkkää etsimään henkilöä, joka voisi kiveni pelastaa. Pelastava enkelini istui työmaakopissa ja kertoi minun saapuneen kreivin aikaan, sillä kaupungilta oli juuri tullut käsky että kaikki kioskin kokoiset kivet räjäytetään alueelta. Enkeli antoi samantien ohjeistuksen vieressä istuneelle miehelle, että kiven ympärille laitetaan "viralliset kepit" suojelemaan kiveä. Enkeli totesi, että noin hienoa kiveä ei saa mistään ennen seuraavaa jääkautta. Ja se on mulle vähän liian pitkä aika odottaa, malttamaton sielu kun olen.

Kivi puhuttaa edelleen nyt, kun yritetään mahduttaa tontille autotallirakennusta. Siitä saisi toimivamman, jos kiveä siirrettäisiin. Mutta ei. Kiveä ei siirretä. Siinäkin on jo sulattelemista, että suojelemani mustikkamättäät riivitään osittain rakennuksen alta. Mättäitä onneksi tontilla riittää. Mutta suojelemisen arvoisia kiviä on vain yksi.


Seuraava aste suojelussa olisi itsensä kahlitseminen kiveen.