sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Naarmuuntuneita käsivarsia ja muita tuntemuksia

Nyt on tänään tehty loppuun risusavotta eli tontin perkaaminen valmiiksi seuraavaa vaihetta varten on tätä myöten selvä ! Se vaati yhden reissun poikien + mummon kanssa, yhden reissun yksin ja tämän viimeisen reissun rakkaan mieheni kanssa. Tämä vika keikka oli "pelkästään" risuroskien kelkkomista hyvin lähellä olevalle "risukaatikselle". Auton huristellessa raksa-alueelta poispäin fiilis oli sellanen makeansuolainen: fyysisesti hapoilla mutta henkisesti ÄÄRIMMÄISEN TYYTYVÄINEN olo siitä, että jälleen ollaan askel lähempänä valmista :D .

Helatorstai-aamuna kaahasin jo ennen klo 9 tontille risujen kanssa yksin painimaan. Ja voi äitienpäivä mikä rauhan tyyssija se olikaan! Sielu ja mieli lepäsi, kun kuuntelin lintujen laulua ja tuulen suhinaa ja nuuhkin mustikkamättäiden tuoksua. Luonto oli ihan parhaimmillaan. En osaa mitenkään pukea kokemusta sanoiksi,mutta sen takaan että tuon tulen muistamaan kun talven pimeinä iltoina naputellaan nauloja seinään !

Näin hienoja kasoja meillä, nyt siis jo historiaa ;)

Tontilta kertyi tälläisiä kuormia 7 kpl, mutta nyt on siistiä :)


Luontokokemuksia tältä päivältä:

Mustikoissa on näin komeat raakileet. Nam!

Kasvaa ne metsätähdet meilläkin- terveisiä Villa Metsätähden väelle ;)

1 kommentti:

  1. Meidän tontilla tuntemukset on vain, että näitä risuja riittää ja riitää! Onneksi tästä postauksesta voi ammentaa motivaatiota. Ehkä risusavotta jossain vaiheessa palkitsee :D

    VastaaPoista