keskiviikko 17. elokuuta 2011

PÄÄ NÄKYY JO !!!!!!

Ja tältä se näyttää:





Terveisin: ylpeä äiti

tiistai 16. elokuuta 2011

Väärä hälytys klo 21.11

Niinhän siinä kävi, että tässä synnytyksessä väärä hälytys tuli tulevan naapurin taholta, eikä itse asianosaisilta. Meidän tontin kohdalla kun kuulemma oli kaksi rekkaa !!! Klo 21.20 tuli väärä hälytys-puhelu samaiselta naapurilta, että ei ne olleetkaan Kannustalon rekkoja vaan naapurin styroksirekkoja....(nyt sitten jännitetään että kait ne purkaa ne styroksinsa sillai että THE rekat mahtuu sinne....

Onnellinen ja jännittynyt odottaja eli minä olen ollut ihan siinä luulossa, että rekkaralli alkaa huomenna aamusta, kuten talotehtaalta ilmoitettiin, niin eikös kirvesmies vinkannut niiden tulevan aina iltasella. Siltä seisomalta lähti tämä rouva kaasuttelemaan kotia kohti laittamaan kaikki talon kamerat lataukseen. (tosin ensin varmistin, ettei vedätä....) Tämä ilta onkin sitten mennyt harmitellessa, ettei rekkaralli ehtinyt alkaa sinä aikana kun me oltiin tontilla iltasella :D

On tää kertakaikkisen piinaavan jännittävää aikaa. Supistelee niin kovin, että tuskinpa ensi yönäkään uni paljon silmiä kutittele... Vaan toivonpa, että näkisin uudesta tulokkaasta edes pienen vilauksen ennen töihin menoa (nyt ei kyllä natsaa ei sitten pätkääkään sinne meno). MIKSEI TALOPAKETIN TILAAJAT SAA SYNNYTYSPÄIVÄÄ PALKALLISENA VAPAANA? JA MITEN SEN ÄIPPÄLOMAN LAITA??? (se on varmaan sitten muuton yhteydessä)

Tässä viimeinen katse ennen h-hetkeä.

Tyyntä myrskyn edellä, ihan niinkuin synnytyksissäkin: pian tämä aakee laakee maisema muuttuu ihan joksikin muuksi. Meidän Kodiksi.  

Ja kuten aina, uusiin tulokkaisiin liittyy aina kaikenmaailman tykötarpeita.... 

Ja lopuksi vielä tässä teille Uutta Nikkaroivaa Kannustalo-sukupolvea :D

Näiden kuvien myötä hyvää yötä. Nukkukoon ken voi.


torstai 11. elokuuta 2011

Still going strong !

Hiljaiselosta huolimatta täällä rakennusprojekti jatkuu. Ei siis ole vielä näkyvissä avioeroa tai loppuunpalamista, vaan MALTTAMATONTA UUDEN KODIN SEINIEN SAAPUMISTA TONTILLE !  Jokainen päivä olen käynyt iltaisin tontilla näpsimässä kuvia, mitä miehet ovat saaneet aikaiseksi sillä aikaa kun itse olen ollut virkarattaassa pyörivä olento. Ja jokaisen kuvan näpsimisen aikana olen visusti päättänyt, että tänä iltana laitan kuvia nykytilanteeesta eetteriin. MUTTA. Kun se ilta on saapunut, on ohjelmassa ollut rakennuslaskujen maksua (ja niitä siis edelleen riittää...), hanojen ja lavuaarien valintaa, miehen selontekoa asioista joita mun pitäisi hoitaa (ja jotka osittain olen hänen mielestään liian hitaalla tempolla hoitanut ;), jne. Ja kun kaikki tuo on hoidettu, niin kello on ollut vähintään 23 ja rouva tillintallin kiireenvilkkaa painamassa päätä tyynyyn.

Mutta tidii, me and myself proudly presents: LATTIAVALUJA VAILLA !




Ja ne lattiavalut saapuvat sitten huomenna. Kuulemma. Melkolailla pihalla olen nyt kaikesta, kun töissä pörrään päivät pitkät. Ärrrrrsyttävää. Kun ois niin mielenkiintoista nähdä kaikki mahdolliset vaiheet ihan omin silmin;)

Tänään on meidän tielle noussut ensimmäisen talon seiniä sinne tien toiseen päähän. Vaikka nytkin jo alkaa uni ilmoittelemaan tulostaan ja pyykkihuoltoa on jäljellä, aion mennä ihailemaan toisten uuden kodin nousemista. Kunhan se mies sieltä saapuu kotia, viimeistelemästä juttuja huomisaamuksi....

PS: Tänään oli ihan pakko käydä naapurikaupungin sisustusliikkeessä, että jaksaa taas rakennella :D
PS#2: Me ollaan alusta asti pyritty joka ilta keräämään roskat raksalta pois ja tänään se kantoi hedelmää: putkimies oli antanut meille täyden kympin tontin siisteydestä :D:D:D:D

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Laskettu aika 17.8.2011 klo 07:00

Tänään saimme hartaasti odotetun tiedon: meidän perheen "vauva" saapuu tontille otsikossa mainittuna ajankohtana. Niin pitää haipakkaa edelleen etten nyt ehdi kuvia laittaa missä nyt mennään, mutta niitä mahdollisesti heti huomenna...tai ylihuomenna....

Lyhyestä virsi kaunis. Näihin tunnelmiin.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Hiljasta on pidellyt eli Kokkolan kommentointia

Hiljaista ei kylläkään ole pidellyt tontilla, mutta nettiyhteydessä kylläkin. Siitä tämä breikki. Juttua, tai ainakin kuvia, ois kyllä piisannut. Hikisiä raksahemmoja on kuvattu edestä ja takaa, mutta niitä ette tule täällä näkemään- jätän ne herkut omaan käyttöön :D:D:D Ja kun nettiyhteys saatiin toimimaan, niin sitten tuli irtiotto raksahommista ja parisuhteen laatuaikaa Kokkolassa Asuntomessuilla.

Matkaa oli ihan kiitettävästi (=6h ajomatka), mutta eipä tuntunut messuille päin ajellessa missään (kotiin päin olikin sitten jo vähän puuduttavampaa- varmaan siksi että tiesin mulla alkavan vikan lomaviikon...). Itse asiassa mitä pidempi ajomatka, sitä mukavampaa ton siipan kanssa! Meillä on aina mukava fiilis ja rupatellaan kaiken maailman juttuja maan ja taivaan väliltä. Siis ihan ykkösluokan aikaa, kun ehtii toisen kanssa jutskailemaan ;)
Matkalla hieman hymyilytti, kun näki rakenteilla olevia Kreivitaloja ja huomasi miettivänsä, että mahtoiko niistä joku olla "blogituttavien" :)

Majoitus meillä järjestyi miehen työn kautta ihan vain mökkiolosuhteisiin (= IHANAA luonnonrauhaa!!!). Hämmästys oli suuri, kun metsämaiseman lisäksi löytyi tälläistä:



Messualue meinasi seisauttaa veret upealla sijainnillaan (kas, kun meri-ihmisiä ollaan)- IHAN MIELETÖN SIJAINTI !! Innokkaasti lähdettiin taloja kahlaamaan, mutta n. kymmenennen talon kohdalla tuli ähky. Että tätäkö tää nyt sitten on: kun olet nähnyt 1/3 taloista niin se on sitten siinä.... Modernit talot kun ei meitä kiehdo, niin ei siellä montaa "fiilistelytaloa" ollut....

Mies aikoi keskittyä ilmastointiasioihin ja mulle sydämen asioita tällä reissulla oli kattolistat ja pihat. Noin niinku esimerkiksi. Todettiin majapaikassa iltasella jalat hellinä messupäivän jäljiltä, että meidän juna menee jo sellasta menoa että kaikki suunnitelmat alkaa olla niin valmiita ettei messuilta oikein irronut mitään. Muutamia pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta.

Mutta mutta....PIHAT OLIVAT SUURENSUURI PETTYMYS !!!  Mielestäni kaksilla viimeisillä messuilla oli satsattu myös pihaan. Sellanen fiilis jäi, että Kokkolassa oli läntätty pihaan kivetystä, vähän nurtsia, muurikivillä korotettu kukkapenkki ja that´s it.

Meille riitti yksi päivä messuilla, vaikka olimme varautuneet siellä käymään seuraavanakin päivänä katsomaan sellaisia yksityiskohtia jotka jäivät mieltä vaivaamaan (kuten aikaisemmilla messuilla on käynyt). Meillä jäi liput käyttämättä (vaparit, onneksi...) ja annoimme ne eteenpäin toisten iloksi. Joten voi harmin harmi, me pääsimme toisena päivänä kiertelemään Kokkola-cityä ja sen sisustusliikkeitä. Anttilaankin piipahdettiin hakemaan rouvalle maalarinteippiä ja virkkuukoukku automatkalle askartelua varten (=ostin messuilta Kankurin osastolta, Kannustalon pihalta)  pientä väkerrettävää) Jos se onnistuu, laitan tänne kuvan ;). Ja hupsista keikkaa, Anttilasta löytyi valkoiset metalliset puutarhakalusteet meidän tulevalle parvekkeelle. Huom! 70%:n alennuksella. Nyt jäi taas lisää rahaa johonkin muuhun...vaikka siihen Pappelinan muovimattoon, jota Villa Metsätähden blogissakin kehuttiin ;)

Eli käytiin Zinnassa ja siellä oli se iiiiihana wc-paperiteline jota olen kuolannut Loviisan Aitassa. Mutta en ostanut sitä vielä(kään)- haluan ensin nähdä, sopiiko se kumpaankaan toilettiin. Järkeä päässä siis kerrankin sisustusshoppailussa.

Vanha kaupunki oli mun juttu (ihan niinkuin Loviisassa ja Porvoossakin). Kävimme saamassa erinomaista palvelua Pormestarinkadun kahvilassa - ihan kuin oltais pumpsahdettu muutama kymmenen vuotta taaksepäin, kun kaffet sun muut tuotiin pöytiin tarjottimella. IHAN LUKSUSTA !! :)

Tässä kun on palvelua innostuttu kehumaan, niin kehutaanpa nyt sitten oikein olan takaa. Paikkakunta, jossa yövyimme, tarjosi pienuudestaan huolimatta hyviä ostospaikkoja. Sukulaisille löytyi Wihtorista tuliaisiksi myllyssä jauhettuja jauhoja ja hiutaleita. Raksamiesten huumoria pyrittiin ylläpitämään hellesäistä huolimatta näillä:



Parhaan palvelun diplomin tuolta reissulta saa ehdottomasti AnnHelen, jonka tapasimme eräässä hänen suunnittelemassaan messukohteessa. Huomasin SUUREKSI ilokseni, että hänellä on sisustuspuoti majoituspaikkakunnallamme ja SUURTA harmittelua ääneen siinä sitten pidin, kun puoti ei ole sunnuntaisin auki... Ystävällinen puodin pitäjä ehdotti, että soiteltaisiin niin voisimme pistäytyä puodissa sunnuntaina. JEE ! Ja voin sanoa, että käynti kannatti: a) tein hyviä löytöjä; ostosten lisäksi tiedän mistä tilaan verhot uuteen kotiin ja b) NYT TIETÄÄ MIESKIN, MISTÄ TUO JATKOSSA TULIAISET TYÖREISSULTAAN !!!! :D:D:D

Tässä teille kuvakavalkadia reissulta:

1. Ihanuuksia (joita vain ihailtiin ja joita meille ei tule)

Voi huokaus!

...että kyllä kelpaisi mamman näissä maisemissa askarrella...

Tämä kuuluisi kategoriaan, että jospa sittenkin tälläistä tapettia...


2. Ideoita ( jotka tulevat näkymään uudessa Kodissa)

Tämänsuuntaista värisävyä on odotettavissa meilläkin
Bendersin kivestä HAAVEILEN ...

Ideaa autotallin kupeelle...reunuskivet on tosin ilmeisesti kiireessä rätvästy paikoilleen...

Bendersin muurikiveä...aika jees....

...eikä hullumpi tää Benders tämänmuotoisenakaan...

Tämän tyyppistä sohvapöytää olisi hakusessa...
Olen kauan ihaillut näitä Eija Porkolan tonttuja. Hän on osannut luoda polun tälläiselle jouluhöperölle takaisin vanhanajan joulutunnelmaan :) Tälläinen tonttu on haavenaani saada. Ja piru vie aion sen jossain vaiheessa vielä toteuttaa! ;)

Huono kuva, mutta kyseessä siis paperinarusta tehty verho. Tulee meille, ehkä vaatehuoneen ikkunaan josta tumpulan emännän kädenjälki ei näy muille kuin omalle väelle ;)



3. Kekseliäisyyksiä

Tämän paperimassan materiaalin haluaisin tietää !!!

Tosi hauska idea laittaa näinkin pieneen tilaan kaappi

Näitä ruusuja pyörittelin viime talvena- Rintalan Jukka on sitten keksinyt käyttää niitä tällä tavalla...


4. Ruokahuoltoa

Pormestarin kahvilassa

Mies halusi näyttää työreissuruokansa majoituspaikkakunnan paikallisesta kuppilasta. Annoksen nimi on Herkkulautanen...


5. Ostoksia

Tämä ihanuus löytyi My dream home-putiikista

Jokaisesta kyökistä pitää tietenkin löytyä myös nämä ;)

Tähän tulee roikkumaan joko ala-tai yläkerran käsipyyhkeet

Ja ihan vaan perheen miehiä ajatellen: 2 dippiastiaa tulevia korismatsikotistudioita varten

6. Estetiikkaa

Ihan kuin näkymä Porvoosta


Kaunista vanhaa roosaa...

Huoh..tälläiset ikkunat kun sais....

Prinsessaelämää!

Voiko tästä ikkunanpokat enää kaunistua?

7. Surua



8. Huumoria

Meidän talolle taitaa tulla vähän toisensävyinen nimi....

9. Opetusta

Alueen asukkaille oli rakennettu uimapaikka. Meille riittäisi, jos kaupunki suostuisi edes siistimään alueet, kuten lupasi. kyllä me sitten siitä jatkettais....voisko kaupungin väki ottaa tästä vähän opiksi...



10.  Viimeiset katseet

Haikeita katseita loin luontoon auton startatessa. Aika nihkeää on töihinpaluu pian...

Kotiin päästyämme päivä oli jo ehtinyt vaihtua iltaan.

Hyvä reissu, hyvässä seurassa! <3

torstai 14. heinäkuuta 2011

Valupäivä=sadepäivä

Näinhän se sitten on, että nyt sitä vettä sitten tulee kun on valupäivä. Mulla ei ole ihan käsitystä mitä siellä tontilla tänään tapahtuu....ainakin lisää rautaa hakevat, loppui pikkasen eilen kesken (eli hienon tarkasti on timpuri ne laskenut). Työmiehet (= timpuri, miehen pikuuveli, mun isä ja setä) tekivät eilen tosi pitkän työpäivän. Illan päätteksi olivat vihjaisseet mun miehelle, että ennen vanhaan sai aina "valupullon" lahjaksi. Saas nähdä, kuis äijien käy kun valut on valmiit....

Toissapäivänä siis työmyyrät alkoivat aherruksen ja siellä näytti iltasella tältä:

Piru vie, että se meidän tontti näyttää nyt pieneltä- eihän sinne mahdu istuttaa yhtään mitään !!!!!

Tuosta päivästä saisi väkerrettyä sellasen "ekan kerran"- listan : ekan kerran timpuri tuli töihin tontille, ekan kerran ladottiin harkkoja, ekan kerran oli talkooporukkaa, ekan kerran vein työporukalle kahvia ja särvintä, ekan kerran ajattelin että meillä on pieni tontti, ekan kerran jouduin odottamaan vastaantulevaa autoa ennenkuin pääsin kääntymään meidän tielle !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! , jne.jne.Listaa voisi jatkaa loputtomiin.... :D

Timpuri oli ilmeisesti tyytyväinen talkooporukan tekeleisiin, kun sanoi että enemmän saatiin aikaan kun mitä hän odotti. Ja kuulkaa immeiset: sen lisäksi että meillä on taitava timpuri, niin hän on vielä mahtavan mukavakin ! Harrastaa lisäksi mulle natsaavaa huumoria, jutut on ihan huippuja, vaan mitäs sanotte tästä:

Ihmettelin ääneen, että miksi meillä ei ole kylttiä tontin kupeella kun naapurillakin on. Eilen aamulla meille oli sitten ilmestynyt tälläinen.... :D:D:D:D:D:D:


Eipä tässä nyt tällä kertaa oikein osaa kirjoitella mitään ihmeempiä. Mies aloitti työt tällä viikolla, eikä pääse muuten osallistumaan projektiin kuin iltaisin ihailemalla toisten aikaansaannoksia. Poikkeuksena eilinen, kun tekivät pitkää päivää, niin pääsi hetkeksi raudottamaan ;) Ja arvatkaas vaan, kuka yrittää kaiken päivää kysellä, että "oiskos täällä nyt mulle jotain sopivaa hommaa"?.... ja vastaus on aina sama.... Hitsi kun tekis niin mieli tehdä jotain konkreettista. Ilmoitinkin timpurille, että maalaaminen on mun juttu eli odotan autotallin valmistumista että pääsen hommiin :)

Nyt menee ihan höpöttelyksi eli päätän näihin kuviin, näihin tunnelmiin (ja alan valmistella kuopuksen huomista 8v-syntymäpäivää):

Tältä siellä sitten näytti kun minä sieltä ennen klo 18 lähdin

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sadepäivän kuulumiset

Tänään piti tontilla alkaa tapahtua. Mutta herra säänherra päätti toisin. Ihan järkky myrsky oli aamulla ja huolissani jo olin, että miten ihmeessä siellä tontilla voi tuollaisella säällä ollakaan...Timpurismies pitääkin tänään tavaroiden hankintatuokion ja alkaa painaa hommia huomenna oikein urakalla.Timpurin apumieskin on varmaan tähän tyytyväinen, koska oli aamulla vaikeuksia päästä petin pohjalta ylös edellisillan juhlinnan seurauksena :)

Eilen tuli tontille tavaraa: ensin tuli kontti.


Sitten tuli rautaa ja "jotain säkkitavaraa".


Lopuksi päästiin itse asiaan eli harkkoihin. Tässä kohtaa tuli pientä suukopua yhden "tiimiläisen" kanssa. Ihan vaan siitä mihin kohtaan harkot laitetaan. Harkot tuli laitettua ihan just siihen paikkaan, mihin ne pitikin laittaa eli ihan turhaa hässäkkää tuli aiheesta. Vaan mitäpä olisi talonrakennusprojekti ilman pientä härdelliä! Ja niin kauan on hyvä kun härdelli pysyy pienenä....

Aika paljon tavaraa tarvitaan meidän Kotiin !


Loppukevennykseksi vielä seuraavaa: tontilta kotiin lähtiessäni seurasin naapuritontin puun kaatoa. Erittäin nuoren näköinen pariskunta parkkeerasi pakettiauton puun viereen ja alkoi kaatamaan sanoisinko kohtuukokoista koivua. Ihan noin äkkäseltään kävi mielessä, että a) kaatuuko puu pakun päälle, b) onko kaatumissuunta sittenkin katuvalon päälle ja c) onneksi vieressä ei ole vielä kenenkään taloa.