Kaupantekoa a´la Marokko

Otsikko viittaa nyt tällä erää siihen, että ollaan jotenkin sellasta hätäsempää rakentajakaartia. Kun me pyydetään jostain "viimeiseen asti viilattu tarjous", niin me todellakin tarkoitetaan sitä. Ettei meillä menisi kallisarvoista aikaa hukkaan kolmansilla kierroksilla pankissa, keittiöfirmassa tai ihan missä vain.

Mutta ei! Viimeisin esimerkki on pankista. Juuri kun sinulla on sellaista tietoa, joilla voit päätöksesi ilmoittaa eteenpäin "voittajapankille", niin vielä ilmoittautuu joku pösilö kilpaan mukaan kovemmilla tarjouksilla. Siis vaikka olikin jo se viimeinen tarjous annettu. Isäntä tuskailee nyt sen asian parissa.

Itse kipuilen keittiöfirmojen kanssa. Naivisti kuvittelin selviäväni kahdella kierroksella/firma. Eli kartoituksella mitä toiveita yms. meillä on ja sitten sillä varsinaisella tarjousten noutoreissulla. Juu mut ei. Nyt kun ilmoitat että valinta ei osunut juuri teidän firmaanne, pommitetaan minua että halutaan vielä istua alas ja tarkastaa toimitussisältöä ja hintaa. Perään soitellaan, kun olen marketin kassalla tai lapsen harkoissa tai hakemassa siippaa töistä.

Vaan kun minä en enää jaksa satsata, kun kuvittelen löytäneeni meille sopivan keittiötoimittajan. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Me kuvitellaan meillä olevan nyt niin hyvä tarjous kädessä, että valinta alkaa olla 98% valmis. Tänä iltana kahlataan vielä kerran tarjoukset läpi ja sitten. Sitten paljastan teille mistä tulee meille uuteen kotiin keittiö. Ja niille perään huutelijoille totean kylmän viileesti, että nou tänks. Tai siis yritän olla olematta kiltti tyttö ja sopia vielä se kolmas ja neljäs turha käynti ihan vaan siksi etten kehtaa tehdä asiaa myyntitykeille tasan selväksi. Miksi mulle tulee huono omatunto siitä, että valitaan hintalaatusuhteeltaan meidän mielestä hyvä keittiö ?