perjantai 25. helmikuuta 2011

Mä näitä polkuja tallaan....

Ja niitä tosiaan on tallattu ! Tonttikatselmus alkoi heti kesällä 2009 kun muutettiin Kotkaan. Aluksi ihmeteltiin, että miten maisema muuttui, kun tonttialueelta kaadettiin puut. Sen jälkeen alkoi ryteikössä tallaamisvaihe ja sightseeing-ajelut alueella. Tonttiarpajaiset olivat 3.9.2010. Arpajaisiin valmistauduttiin kulkemalla koko alue läpi ja merkkaamalla kaikki tontit paremmuusjärjestykseen, jotta pysyttäisiin, kirjaimellisesti, kartalla tilaisuudessa.

Itse tilaisuus oli kyllä ihan superjännttävä; arpajaisiin osallistui yli 90 tontin hinkuajaa ja me päästiin valitsemaan kuudentena. Tilanne tuli niin puun takaa, että mekaanisesti vaan kerrottiin mikä tontti valitaan. Loppupäivä pähkäiltiin siiten, että saatiinko me oikeasti se meidän ykkösvaihtoehto - oli niin epätodellinen olo. Toisille lottovoitto tuo rahaa- meiltä se vie....


ME SAATIIN SE !

Heti seuraavana aamuna piti sitten tietenkin käydä oikein tarkasti tsekkaamassa ja filmaamassa, mitä sitä tuli varattua. (....toki ajettiinhan me sen tontin kautta heti arpajaistilaisuuden jälkeenkin....) Ja voin kertoa, että ei todellakaan oltu ainoita rakentajia !

            Ai tällänenks´tää tontti olikin.... (4.9.2010)

Tästä alkoi sitten tontin esittely sukulaisille, tuttaville ja kylänmiehille. Ne jotka kävivät tontin tarkastamassa  itsekseen, ohjeistettiin oikeaan paikkaan "sen alueen isoimman kiven" mukaan. Kyllä siellä tuli itsekin pyörittyä siihen malliin, että osasi jo jokaisen oksan paikankin ulkoa. Yksi kavereista nauroi tontille tultuaan, että "on täällä aikamoinen liikenne ollut kun tänne on näin hyvä polkukin muodostunut!" (Kyseinen polku on ollut sattumoisin juuri meidän tontin kohdalla vuosikymmenet ja reitti on kulkenut vanhalta asuinalueelta venerantaan). Puolustukseksi sanottakoon, että kuvassa takana oikealla näkyvä vesialue on veneranta, jossa meidänkin vene majailee. Että pakkohan tota tonttia on ollut kattella veneelle mennessä!!! ;)


Syksyn mittaan tontilla ihmeteltiin ja mietittiin monen monituista juttua. 



Taas mitataan jotakin. Nyt on valjastettu jo lapsikin mukaan projektiin :)

Vuodenajat vaihtui ja me vaan ihailtiin edelleen omaa (vuokra)tonttia....

Ensilumi.
Kunnallistekniikkaa alettiin syksyllä alueelle paukuttamaan ja välillä tuli epäilys, että päästäänköhän me ihan oikeesti kesällä rakennuspuuhiin- niin hitaasti tuntui kaikki etenevän (meidän malttamattomuuden takia).... Mutta kyllä siellä tehtiin hommia: nyt meillä on jo oma kotitie valmiina.

POHJINKARINTIE - jeeeeeeeee !


ETTÄ KYLLÄ SE TÄSTÄ ETENEE ! (tänään tuli kaupungilta tieto, että aikataulussa mennään edelleen: kesä-heinäkuun vaihteessa päästään iskemään hakku maahan)



lauantai 19. helmikuuta 2011

Projekti jonka ei koskaan pitänyt alkaa.....

Meidän ei koskaan pitänyt rakentaa taloa. Meidän piti muuttaa takaisin Kotkaan meren äärelle päästyämme eläkkeelle. Reippaina Rakentajina ja Kunnon Kansalaisina otamme tietenkin näistä opiksemme: 1. Älä koskaan sano ei koskaan  2. Haaveiden toteutusta ei kannata siirtää hamaan tulevaisuuteen. 

Tässä vaiheessa voimme vain pyrkiä kuvittelemaan realistisesti, mitä kaikkea tämä projekti tulee vaatimaan. Perheeltä X Valkealassa kuulemma vaaditaan lehmän hermoja (nämä himorakentajat väkertävät jo toista kertaa kotia itselleen a:sta ö:hön). Meillä on tässä vaiheessa vain yksi taikasana: huumori.

Lupaattehan muistuttaa minua tästä seuraavan 12 kuukauden aikana? Saattaa olla, että joudutte varovasti nykäisemään myös Pasia hihasta ja kuiskaamaan hänen korvaansa tuon taikasanan...

LÄHTÖLASKENTA ALKAKOON !

PS: Laittakaa musat kuuluviin ohessa olevasta soittopelistä, niin pääsette paremmin tunnelmaan ;)

Tänne se haave sitten jysäytetään; lähelle mummoa ja vaaria.